Feels like Monday

Huh, tänään on jo opiskelumotivaatio hieman tointunut vappuviikon inflaatiosta. Vielä eilen tuhisin J:lle jättäväni kaikki typerät, humanistiset kurssit pois, joita en oikeasti tarvitse ja joista en ole pätkääkään kiinnostunut. Alhaisehkosta motivaatiosta kertoi hieman sekin, että aloitin tehtävän, jonka deadline oli klo 23.55, tekemisen klo 22, palautin sen 03:40. Ja siinä kuuden tunnin aikana ehdin katsoa kolmen tai neljän tunnin edestä Frasieria. Näin meillä eilen. Tänä aamuna poukkosin ylös 3,5 tunnin yöunien jälkeen aamun kirjoitustreffeille, mutta onnekseni kirjoitusseurani oli kuumeessa viikonlopun jäljiltä ja yöuneni sai vielä vähän jatkoaikaa.

Sushia!!!

Mutta mikä sen opiskelumotivaation oikein söi? No viikonloppu tietenkin. Päädyin puolivahingossa majailemaan koko viikonlopuksi J:lle, ja viikonlopun agendaan kuului siivousta (kämppä alkaa pikkuhiljaa kuoriutua esiin kaaoksen alta), leffassa käymistä (kyllä, Host on suunnilleen samaa tasoa kuin Twilight-leffat), sushin askartelua (homma alkaa pikkuhiljaa olla hallussa, tuloksena oli parasta itse tehtyä sushia tähän asti!) ja muuten vain chillailua ja löhöilyä, eli J. pelaili koneella ja minä nukuin univelkoja pois Frasierin pyöriessä taustalla. Äärettömän rento viikonloppu takana siis, ainakin sunnuntai-iltaa lukuun ottamatta, joskin ehkä vähän liiankin rento opiskelumotivaation ylläpidon kannalta.

No, tänään olen taas päässyt paremmin rytmiin kiinni, ja huomenna aamu alkaakin tehokkaasti 8.00 puhelinhaastattelulla taas yhtä harjoitustyötä varten. Jei. Onneksi olen kirjurina, joten aivotoimintani pitää riittää ainoastaan nopeaan muistiinpanojen tekoon, mutta yhtään omaa ajatusta ei välttämättä tarvitse muodostaa. Oikein hyvä siihen nähden, että aivotoimintani alkaa yleensä palautumaan kymmenen maissa aamulla. No jospa pariksi tunniksi nukkumaan ennen aamusiivousta ja haastattelua.

PS. Ihana aurinkopäivä oli tänään! Kohta on taas kesä!