keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Palashampoota kokeilemassa

Innostuttuani saippuan teosta kesällä, aloin pian haaveilemaan itse tehdystä nokkosshampoosta, josta Annukka kirjoitti Villikatajan blogissa.

Shampoopalan teosta tulikin pidempi prosessa kuin ennakoin: elokuussa seisoin nokkospuskassa keräämässä nokkosen alkuja kuivattavaksi. Syyskuussa metsästin aasiakauppoja ja riisinleseöljyä pitkin Helsinkiä ennen kuin Annukka vinkkasi, että Jyväskylästikin moista löytyy. Alkusyksystä harrastin muutenkin tarvikkeiden hamstraamista: hitusen neuroottisena en halunnut käyttää ruoka-astioita saippuan valmistukseen, mutta esimerkiksi sauvasekoittimen ostaminen uutena askartelukäyttöön tuntui hassulta. Eräästä Facebookin kierätysringistä sellainen onneksi löytyi käytettynä.


Nokkoset kuivumassa Pirttimäen pyykkinarulla

Lokakuussa kaikki oli viimein kasassa, ja saippuan teko saattoi alkaa. En käy tässä läpi valmistusvaiheta sen tarkemmin, sillä Annukan ohje on varsin tyhjentävä, eikä minulla ole toisaalta kuviakaan valmistusvaiheesta. Ai miksikö? Kokeilkaa itse ottaa kuvia yhdellä kädellä paksut kumihanskat kädessä samalla, kun toisella kädellä surauttelette sauvasekoittimella emäksistä kiisseliä. You'll see.

Saippua kypsyi jo joulun alla, mutta pitkän ja hartaan flunssaputken seurauksena se unohtui kaappiiin kypsymään lisää vielä melkein pariksi kuukaudeksi. Eilen kuitenkin vihdoin terästäydyin, sekoittelin hiushuuhteen vedestä ja omenaviinietikasta, ja painuin töiden jälkeen suihkuun testaamaan saippuaa kuontalooni.


Nokkosshampoota ja porkkanamangosaippuaa

Kokemus oli kieltämättä mielenkiintoinen. En edes muista, milloin olen pessyt hiuksiani saippuapalalla, jos koskaan. Vaahtoa kuitenkin tuli ihan kiitettävästi ja saippua oli kohtuullisen helppo levittää paksuihinkin hiuksiin. Saippuaa suurempi yllätys on hiushuuhde, joka selvitti hiukset ja jätti ne silkkisen tuntuisiksi, ainakin märkänä ollessaan. Itse asiassa suihkussa ollessani hoksasin, etten ollut tullut selvittäneeksi, kuuluuko hiushuuhde huuhdella lopuksi pois hiuksista. No, päätin pelata varman päälle ja viimeisenä huuhtelin hiukseni puhtaalla vedellä.

Hiusten kuivuttua kuitenkin havaitsin sen, mihin ainakin monet pelkkään vesipesuun siirtyneet ovat törmänneet: hiukset tuntuivat pesun jälkeen jäävän hieman "lähmäisiksi". Huvittavaa kieltämättä, että hiukset tuntuivat ennen pesua puhtaammilta kuin pesun jälkeen. Tosin jostain syystä tänään, pesua seuraavana päivänä, hiukset tuntuvat jo huomattavasti vähemmän lähmäisiltä. Kummallista.. Joka tapauksessa lähmäisyyden pitäisi hävitä, kunhan hiukset tottuvat uuteen shampooseen. Itse tosin ajattelin käyttää ensin pois kaikki vajaat shampoopullot varastoistani, joten saa nähdä, mitä jännää seuraa, kun pesee hiukset joka toinen kerta saippualla ja joka toinen kerta shampoolla. Jatkoa odottelen joka tapauksessa mielenkiinnolla.

7 kommenttia:

  1. Kyllä pitäisi itsekin saada joskus aikaiseksi tehdä itse saippuaa! :)

    VastaaPoista
  2. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! Hauskaa hommaa ja aivan älyttömän koukuttavaa. :)

    VastaaPoista
  3. Pese vaan sitkeästi palashampoolla. Minulla kesti pari-kolme viikkoa ennen kun hiukset tottuivat kokonaan palashampooseen, vaikka olin käyttänyt Lushin palashampoota ennen sitä. Parin vuoden kokemuksella voin sanoa että hiukseni tuntuvat nykyään silkinpehmeiltä ilman mitään hoitoaineita ja hapanhuuhtelun jälkeen ne kiiltävät niin että kampaajat, tutut ja työkaverit aina kehuvat että hiukset kiiltävät todella paljon. Hiuksissa ei ole enää liukasta silikonipintaa kaupan shampoosta vaan ne tuntuvat enemmänkin lapsen hiuksilta.

    Piti siis tulla sanomaan että kauniita saippuoita :) Ja hapanhuuhtelun voi joko jättää hiuksiin tai huuhdella pois. Minä teen huuhteluni teestä, eli huuhdon sen pois koska tee jättää kurjia tahroja pyyhkeisiin.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kannustuksesta ja vinkeistä Kirppu! Teehuuhtelu kuulostaa ihanalta! Itselläni palashampoon käyttö joutui vielä tauolle, kun kurkistin kaappiin ja näin jämäshampoopullojen määrän. Käytän ne siis pois ennen kuin sukellan palashampoiden maailmaan. :) Mutta lopputulos kuulostaa ehdottomasti parin viikon tahmahiusten arvoiselta! Kuulin muuten eilen, että Lushin palashampoota voi käyttää rinnan tavallisen shampoon kanssa, joten ilmeisesti se on jotenkin erilaista kuin kotitekoinen shampoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lushin palashampoossa on myös samoja kemikaaleja kun muissa kaupan tuotteissa. Minun hiukset tarvitsivat myös aikaa tottua Lushin tuotteisiin ja olivat jonkun aikaa rasvaiset. Mutta kyllä itse tehty on niin paljon parempaa.

      Poista
  5. Minä käytän myös lähinnä nokkos-rosmariini-palashampoota, välillä jotain muuta omaa saippuaani. Tahmaisuus kesti alkuun jonkin aikaa, mutta kun sitkeästi jatkoin kahdella vaahdotuksella per pesukerta, tahmaisuus hävisi - enkä enää vaihtaisi kaupan shampoisiin! Jos joskus olosuhteiden pakosta joudun pesemään kuontaloni pullotavaralla, tulen suorastaan huonovointiseksi niiden kemikaalimäärästä. Kivannäköisiä nuo sinun saippuasi! Onko isossa palassa hiiltä, vai tuleeko väri pelkästään nokkosesta?

    VastaaPoista
  6. Kiitos ja kiitos kannustuksesta! Värinä on pelkkää nokkosta. Tosin en tiedä, onko tuoksuna käytetty basilikaöljy voinut vaikuttaa siihen. Tietääkö joku muu?

    En ole vielä uskaltautunut kokeilemaan palashampoota uudestaan ja olen pessyt nyt Ole hyvä -shampoilla, jotka toivottavasti ovat vähän luonnonmukaisempia kuin kaupan perusshampoot. Kyllä palashampooseenkin siirtyminen on edelleen mielessä, mutta odottaa vielä sopivaa saumaa, jolloin ei tarvitsisi ihan kamalan lismaisella ja haisevalla tukalla olla töissä. Auttaisikohan itse tehty kuivashampoo hiusten tahmaisuuteen alkuvaiheessa?

    VastaaPoista