Myönnän. Olen katkera. Missasin sunnuntaina suurimmat revontulet yhteentoista vuoteen. Miksi? Koska sisällä kirjoittamassa puolilta öin palautettavaa opiskelutehtävää, enkä sen vuoksi vahtinut Facebookia (ihan oikeasti, yleensä ainakin joku on fesessä raportoimassa luonnonilmiöistä. Tämän todistaa jokasyksyinen ilmiö, kun syöte on työnnä omaperäisiä "Lunta!"-päivityksiä). Turhan tunnollisena kirjoittelin kannanottojani verkkokeskusteluihin (kyllä, tämä oli tehtävänanto) ohi mahtavien revontulien. Kuinka mahtavien? Mahtavien! Jos ette usko, katsokaa vaikka itse
Keskisuomalaisen lukijakuvista. Vasta palautusten jälkeen 23.30 avasin Facebookin ja kas, ai ulkona on revontulia, no minäpä menen katsomaan. Arvaa vain oliko enää silloin, olin kaksi tuntia myöhässä. Vain revontuliusvaa ja yksi kirkkaampi välähdys oli bongattavana. No, tulipa tehtyä tunnin iltakävely -20 asteessa.
Mitä tästä opimme? Liian tunnollinen opiskelija missaa kaiken. Myöskin: harkitse lehdistön / taivaanbongareiden julkaisukanavien ahkerampaa seuraamista vastaavan kämmin ehkäisemiseksi tulevaisuudessa.
Ehkä ei pitäisi olla aivan näin katkera revontulien missaamisesta, mutta c'mon, suurimmat revontulet yhteentoista vuoteen! Ja niiden missaaminen kahdella tunnilla... Ehkäpä ensi keväänä menen viikoksi Lappiin ihan vain revontulien tuijottelemista varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti