Viides Helsinki-päiväni monesta on alkamassa, ja olen miettinyt jo muutaman päivän, miten fiiliksiäni kuvailisin. Haluaisin kuulostaa jo kovin asiantuntevalta joka suhteessa, mutta todellisuudessa olen vielä vähän pihalla vähän kaiken suhteen, vaikkakin huomattavasti vähemmän kuin torstaina harjoittelun alkaessa.
Harjoittelussa on ollut tähän asti oikein mukavaa, vaikka tietoa tulee enemmän kuin monen vuoden opiskelusta (ja viime aikaisesta univelasta) kärsineet aivoni kykenevät prosessoimaan. Tähän mennessä minut on esitelty arviolta viidellekymmenelle uudelle tyypille. Näistä viidestäkymmenestä osaisin nyt tunnistaa ja nimetä ehkä viisi. Huono kasvo- JA nimimuisti ovat todellakin tuskallisia. (Sivuhuomiona tähän, että kerran eräissä kaveripiirin illanistujaisissa päädyin kerta toisensa jälkeen keskusteluihin, jotka alkoivat "Pitkästä aikaa! Mitä sulle nykyään kuuluu?", ihmisten kanssa, joiden henkilöllisyydestä minulla ei ollut aavistustakaan keskustelun alkaessa. Todennäköisyyksien vastaisesti onnistuin selviytymään tilanteista kunnialla ja vaivihkaa kyselemällä selvittämään, keitä tyypit olivat. Win!) Olen siis hieman kateellinen kaikille, joilta edes kasvojen ja nimien muistaminen onnistuu kivuitta. Onko kellään vinkkiä, miten sitä voisi treenata?
Muistikapasiteetin rajallisuuden lisäksi haasteita tuovat ajan rajallisuus sekä toki itse Helsinki. Helsinki itse asiassa on syynä vapaa-ajan rajallisuuteenkin, sillä onhan bussissa vietetty 1,5 tuntia päivässä melkoinen määrä pois vapaa ajasta. Opettelenkin siis parhaillaan bussimatkojen hyötykäyttöä parhaillaan bloggaamalla bussista.
Toinen Helsingin suuri haaste on julkinen liikenne. Sen suhteen reittihaku.fi on ollut ehkä hyödyllisintä ikinä, vaikkei todistettavasti aina olekaan ajan tasalla. Harmillisten olosuhteiden seurauksena en voi saada Helsingin sisäistä matkakorttia järkevään hintaan, joten pyöräilykausi alkaa heti, kun saan rakkaan Helkamani (jonka kanssa meillä tuli juuri täyteen 15 vuotta!) roudattua tänne. Kauhulla pyöräilykauden alkua odotellessa...
Muutoin arki on alkanut rullata ihan mukavasti. Olen tyytyväisenä toistaiseksi majaillut siskoni sohvalla ja tänään käyn allekirjoittamassa vuokrasopimuksen tulevasta soluhuoneestani. Jännää nähdä, millaisessa paikassa tulen syksyn asumaan. Kahden viikon päästä alkaakin aina yhtä kätevä ratikkamuutto - yksi Ikean kassi kerrallaan.
Bussi alkaakin jo lähestymään määränpäätään. Uusia päivä alkakoon!
 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti