Aamukastetta |
Toisin sanoen OIKEASTI pitäisi nyt siis keskittyä gradun tekoon niin kauan kuin olen koko aikaisesti vapaalla. Toisaalta haluaisin haistattaa koko gradulle ja viettää graduttoman loppukesän, vaikka todellisuudessa gradu ei ole ollut läsnä alkukesässäkään muutoin kuin ärsyttävänä äänenä takaraivossani, joka napisee, miksei gradu ole edennyt. Tässä on oikea malliesimerkki siis, miten gradu kannattaa tehdä: Pohdi taukoamatta, että se pitäisi tehdä ja miten kamalaa sen tekeminen on. Sen jälkeen lykkää sen tekemistä kuukausitolkulla ja kuuntele napisevaa ääntä takaraivossasi, ja voilá: tuloksena on kesä, jonka olet alusta loppuun stressannut gradusta, mutta gradu itsessään ei ole edistynyt minnekään. Way to go!
Pelargonian nuppuja |
Mutta tosiaan, oikea lomakin olisi ihan jees. Opiskeluaika on jotenkin kummallinen vääristymä todellisesta elämästä. Ensin opiskelet neuroottisesti yhdeksän kuukautta, jonka jälkeen alkaa kesäloma. Kesäloman käytät alusta loppuun töissä tai harjoittelussa tehden sopivissa saumoissa tenttejä ja kirjoittaen viikonloppuisin tutkielmia. Ihanan rentouttava loma, eikö teistäkin? Toisin sanoen keskiverto-opiskelija on lomalla jouluna (ellei satu olemaan joulutuurajana jossain) ja pääsiäinä (joka osuu aina neljännen periodin keskelle eli silloin olisi järkevintä tehdä koulujuttuja ennen kevään deadline sumaa, ei lomailla). Ilmankos ihmiset sanovat, että töihin meno on ihanaa valmistumisen jälkeen: On rajattu työaika, jonka loputtua työt eivät yleensä seuraa kotiin mukana, toisin kuin opiskellessa. Ja on lomat! Ehkäpä se gradu pitäsi naputella niin pääsisin liittymään tällaiseen taivaaseen. Alkaa kieltämättä olla fiilis, että eiköhän nämä kirjoitin-koulujuttuja-kirjastolla-80-tuntia -viikot on vähän nähty.
Maissilapsi |
Kenties kuitenkin olisin oikeutetumpi napisemaan gradusta ja opiskelusta enemmän, jos kesä olisi ollut ollut aivan kamala. Mutta eihän se sellainen ole ollut! Olen pyörinyt innoissani parvekkeella ja palstalla viljelemässä...
Kesän ensimmäinen tomaattilapsi |
... ja tutustunut vahingossa huovuttamisen jaloon taitoon, lähtenyt aivan innoissani testaamaan sitä ja saatuani aikaan yhden käyttökelpoisen ja yhden mini-lapasen todennut, että ehkä syksyllä uusi yritys.
Myyjä: "Hyvin pystyy huovuttamaan pesukoneessa." Empiiriset tulokset: L-kokoinen lapanen ei sopinut edes omaan käteeni, vaikka venytin sormeni kipeäksi. Viimeinen kerta, kun uskon myyjää. |
Kyllästyttyäni huovutukseen sain vihdoin ensimmäisen J:n Totoro-lapasen loppuun. Toisessa lapasessa menee todennäköisesti pääsiäiseen. Kirjoneuleen tekeminen on nimittäin tylsää, sillä ainakin minun pitää koko ajan laskea, kuinka monta silmukkaa neulotaan milläkin värillä - ei siis mitään saumaa seurata uutta elokuvaa tai sarjaa saati sitten keskustella jonkun kanssa samalla.
Naapurini Totoro |
Ja mahtuihan kesään vähän sirkusteluakin! Lilyan kanssa aloimme pohtia, olisiko syytä hyljätä akateemiset uramme ja liittyä kiertävään sirkukseen. Marokkolaisissa akrobaattipojissa olisi ollut motivaattoria kerrakseen. Joskaan nuorallatanssija Ramon ei tehnyt yhtään hyvää korkeanpaikankammolleni.
Huonolla tavalla sydämentykytyksiä aiheuttava nuorallatanssija Ramon |
Ja ensimmäistä kertaa näin hauskoja ja musikaalisia klovniesityksiä. :)
(Ilmeisesti) yksi Jose Michel -klovneista |
Ja sitten on tietty muut kivat kesäjutut niin kuin mökkeily ja purjehtiminen. Purjehtimisesta minun olikin tarkoitus kirjoittaa postaus mökillä ollessani - samoin varastoista löytämistäni aarteista ja äitini maagisesta järjestelykyvystä - mutta sehän tietenkin jäi. Löysin kuitenkin ihan mahtavia kuvia jollakuvaa etsiessäni, joten kenties esittelen niitä teille myöhemmin. :)
Ikioma optimistijollani <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti