lauantai 20. heinäkuuta 2013

Enemmän tai vähemmän rentouttavaa mökkielämää

Tiedättehän, miten mökkielämä rentoa, seesteistä ja kenties hitusen uneliastakin? Voin kertoa, että huonolla säällä mökkeily 10- ja 6-vuotiaiden kanssa ei ole mitään niistä. Mieletön määrä energiaa, joka vaatii purkautumistapoja. Lienee varmaan turha sanoa, että gradu eteni noin kolmen sivun lukemisen edestä. Surullista on se, että se oli ihan kohtuullinen eteminen.

Istuskelen nyt junassa kohti armasta kotikaupunkiani, jota Suomen Ateenaksikin joskus kutsutaan. Syytä tähän nimitykseen en tiedä, mutta epäilen sen liittyvän jotenkin teemaan "kulttuurin kehto". Ylevää.
Näin mökkireissulla entisessä kotikaupungissani ei voi olla tekemättä vertailuja näiden kahden varsin erilaisen kaupungin välillä, ja täytyy myöntää, että uusi voittaa vanhan 100-0. En voi kuvitella tilannetta, jossa vapaaehtoisesti muuttaisin takaisin paikkaan, jossa elin elämäni ensimmäiset kaksikymmentä vuotta, ja josta pois muuttamisesta haaveilin viimeiset seitsemän vuotta noista kahdestakymmenestä. Ilmeisesti paikka ei kuitenkaan ole NIIN kamala - ovathan monet ystävistäni paluumuuttaneet seudulle, vaikken itse osaakaan kuvitella mikä seudussa vetää heitä puoleensa. Toisaalta en tiedä, osaavatko hekään kuvitella, miksi itse inhoan paikkaa niin kovasti ja haaveilen ulkomaille muutosta valmistumisen jälkeen.

Tänä vuonna vietin juhannuksen kotikonnuillani ateenalaisten ystävieni kanssa. Jotenkin olin saanut vanhan kotikaupunkiini kuulostaan kylältä, jonka keskus on kylän ainoa Siwa. Ihan niin huonosti asiat eivät sentään ole, lähellekään, mutta omasta näkökulmastani mikään määrä uusia super-marketteja ja vaatekauppoja ei tee paikasta yhtään houkuttavampaa. Ehkä olen menetetty peli tuon kaupungin suhteen.

Pian pääsen testaamaan, miltä Helsingissä asuminen maistuu. Ehdoton bonus vastaheränneelle luontohörhölleni on aiempaa lyhempi matka mummonmökille Humppilaan - kylään, joka on paljon pienempi kuin se, jossa kasvoin, mutta josta pidän paljon enemmän. Sopiva yhdistelmä kaupunkilaiseloa ja maaseutua siis syksyksi luvassa. Loppuun maisemia radan varrelta. 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti