Voittojen päivä

Ollakseen kohtalaisen aikaansaamaton päivä, tämä päivä on osoittautunut suorastaan erinomaiseksi elämänlaadun edistämisen suhteen.

Päivän ensimmäinen missio oli vakuuttaa suuhygienisti siitä, että oiontakiskoni hiertävät aivan hillittömästi ja että se on alusta asti hiertänyt (koska jos se on asennusvika, ei joudu maksamaan lähes 30e käyntimaksua). Ensimmäinen onnistui helposti suuhygienistin ja hammashoitajan päivitellessä hiertynyttä limakalvoa vallan ärhäkän näköiseksi. Jälkimmäistä en edes joutunut todenteolla tekemään, koska olin aikaa varatessa näemmä onnistunut vakuuttamaan vastaanottovirkailijan asiasta. Päivän ensimmäisen mission saldo: kivuton poski (jopa suuta avatatessa ja syödessä!) sekä kaksi pakettia ortodonista vahaa lisähiertymien ehkäisyksi.

Päivän seuraava missio oli mennä suoraan hammaslääkäristä yliopistolle opiskelemaan neljäksi tunniksi ennen luentoa. Paitsi että olin unohtanut siinä välissä olevan joogan ja joogavaatteet sen mukana, joten päädyin palaamaan kotiin "opiskelemaan pariksi tunniksi" eli tekemään ruokaa, syömään ja selaamaan facebookia. Lopputulos: Not so good but tasty. Valitettavasti ainoa oppimani asia oli, että 400g jauhelihaan riittää yksi pussi nuudelia.

Seuraavaksi suunnistin joogaamaan puoleksitoista tunniksi. Huonon keskittymiskykyni kunniaksi täytyy hehkuttaa, etten katsonut kelloa kertaakaan ja muutenkin olin todella tyytyväinen tuntiin. Kuutervehdys alkoi sujua jo paremmin. Valitetttavasti unohdin kaiketi hengittää viimeisessä sarjassa (miksi niitä kutsuttiinkaan?) kunnolla ja sain hillittömän päänsäryn hetkeksi. Tulos: rento ja seesteinen olo sitä huolimatta, että olin vartin myöhässä markkinoinnin luennolta.

Seuraava missioni ei ollutkaan siellä, missä sen kuvittelin olevan. Ei ole ensimmäinen kerta, kun näin käy. Siispä, nyt puoli tuntia myöhässä markkinoinnin luennolta, vetäydyin tietokoneluokkaan selvittämään luennon kohtaloa (ei olisi tarvinnut, jos olisi sellainen superhieno älypuhelin, josta olen nyt puoli vuotta haaveillut...). Ja kas, ensinnäkin selviää, että olen sentään oikealla kampuksella luennon kanssa, joskin aivan väärässä talossa. Ei siis sen suhteen hätää. Toisena hoksaan vilkaista, joko samaisen kurssin keväällä järjestetyn englannin kielisen version viimeisen uusinnan tenttitulokset ovat tulleet (14 vuorokauden tarkistusajasta on mennyt 12, vaikka kyseessä oli puhdas monivalintatentti). Ja kas, tolpalla läpi. Arvatkaa siis kahdesta, olenko sille luennolle sittenkään menossa!

Nyt siis hehkutan yleisen onnistunutta päivää ja itse asiassa juuri nyt pitää lähteä siirtymään takaisin toiselle kampukselle, etten kovin pahasti myöhästy energia-koulutuksesta. Siellä on luvassa teetä, sämpylää ja energiatietoutta, jonka jälkeen suuntaan uskollisen ratsuni selässä Finnkinon superpäiville katsomaan uusinta Bournea valtava popcorn-rasia seuranani. Ja mies tietenkin, mutta onneksi sillä on oma popcorn-rasia, niin jättää minun popcornit rauhaan. :) Hihii!

--

Edit: Ja vaikka olen viimeiset neljä vuotta hokenut, että kunhan tuo typerä kurssi menee läpi, ei ole mitään väliä millä arvosanalla. Ja nyt silti huomaan pohdiskelevani, että kyllähän ne luennot voisi silti istua ja koittaa korottaa numeroa.. siitäkin huolimatta, että perusopintokokonaisuuden arvosana pysyy samana tein mitä hyvänsä. Hullu masokisti, ei voi muuta sanoa. No, ehkä pohdin tätä seuraavan luennon tullen. Leffa oli hyvä, tuttua Bourne-laatua. Hyviä öitä!