Tänään olen epäonnekseni koittanut kiristää itseäni aloittamaan kandin korjausten tekemisen. Aikaa palautukseen on vajaa viikko, mikä itse asiassa on tuplasti alkuperäiseen version kirjoittamiseen upotettu aika. Joku tulkita asian niin, että jos koko homma on kertaalleen kirjoitettu puoleen viikkoon niin tuskin sen korjaamiseenkaan kauaa menee. Vähän realistimpi osaisi taas ehkä arvata, että jos alkuperäispainokseen on upotettu vähemmän aikaa kuin moneen harjoitustyöhön, menee kaikkien aasinsiltojen korjaamiseen pieni elämä. Koska itsessäni on hieman inhorealistin vikaa, epäilen vahvasti - ja mitä olen korjausehdotuksia vilkuillut myös saanut tukea epäilyksilleni - että oman työni kanssa putoan jälkimmäiseen kastiin ja hommaa on luvassa vielä ihan tarpeeksi. Valitettavasti en vain millään haluaisi aloittaa ja saada vakuutta epäilyksilleni!
Kolmannen korjauspäivän sijaan olen kehittänyt sijaistoimintojani: pyykännyt, imuroinut, vaihtanut lakanat ja ottanut käyttöön talvipeiton kolme kuukautta liian myöhään, paikannut kylpyhuoneen seinän aukkoja ja jatkanut projektiani saada sinne lähiaikoina suihkuteline (ts. kaivanut ruuvimeisselillä reikiä seinään ruuvien kohdille, täyttänyt niitä täyteaineella ja upottanut ruuveja tulppineen täyteaineeseen toivoen, että kuivuttuaan ne olisivat tarpeeksi tukevasti kiinni kannattaakseen suihkutelinettä). Keittiön suursiivouksen olen tehnyt nyt kahdesti kolmen päivän aikana, uhrannut aikaa ruoan tekemisen ja tehnyt potentiaalisia tulevia reissusuunnitelmia ja tutustunut tulevien vaalien ehdokkaisiin. Koko tutkielman korjaaminen päin vastoin tuntuu vain häiritsevän muuta, kovin aktiivista, elämääni!
Valitettavasti hävytön lusmuiluni joutuu kohta kokemaan karvaan päätöksen ja minä siinä ohella karvaan kohtalon. Jos nimittäin edelleen jatkan laiskottelua, päädyn tekemään korjaukset samalla tahdolla kuin kirjoittamisen - ja se ei varsinaisesti ollut kauhean miellyttävä kokemus. Joten vaikka ihan vain välttääkseni kolmen päivän energiajuoman makuisen ja pyörryttävän univelan tasoisen työputken, aloitan hommat huomenna. Ihan varmasti! Viimeistään aamupäivällä! Tai..no, puoleltapäivältä ainakin! Toisin sanoen tähtään kahdeksaksi kirjastolle aloittelemaan hommia mukana kolme pulloa energiajuomaa ja pussi karjalanpiirakoita ja toivon parasta.
